Kuntoilua, voileipäkakkua ja auringonpaistetta

Tiistaina oli Suomi mies seikkailee tapahtuma,

 jossa kävin testauttamassa oman kuntoni ja kaikki arvot 

olivat nousseet sitten syksyn, myös paino :) joka ei nytniin 

kiva asia ole. Viikko mennyt muutenkin hyvin, olen jaksanut käydä kuntosalilla pari kertaa ja huomasin, että jaksan paremmin kun aiemmin tehdä punttitreeniä. Muutamana päivänä pyöräilin töihin

 ja kerran kävin kävelylenkillä. Jospa se kevätväsymys

 olis selätetty :). Painokin on ollut laskusuunnassa tiistaista lähtien niin jospa se tästä. 

 

 

Lohivoileipäkakku

Pohja:

   8 vaaleaa paahtoleipäviipaletta
 8 tummaa paahtoleipäviipaletta Täyte:
n.400 g palavalohta 3 rkl sitruunamehua
  1 ruukku tilliä
300 g ranskankermaa
  400g ruohosipulituorejuustoa
 100g juustoraastetta
1 tl mustapippurirouhetta 
rippaus suolaa
Kostutus: 

puolen sitruunan mehu
  11/2dl vettä
Koristelu:
300 g maustamatonta tuorejuustoa
  maitoa pikkuriikkisen
  jäävuorisallaattia
  kylymäsavulohta

juustoraastetta

punasipulia

 

 Paahtoleivistä  leikataan reunat pois.

Sekotetaan ranskankerma ja tuorejuusto. Lisää palavalohi, sitruunamehu, hienonnettu tilli, juustoraaste ja pippuri. 

Maista ja tarvittaessa lisää rippaus suolaa.

 

 

Asetellaan neljä tummaa paahtoleipäpälaa peräkkäin voileipäkuvun alustalle. Kostuta sitruunavedellä varovasti, ettei leipä vety liikaa. Laita kolomasosa täytteestä ja ripottele kans kolomasosa palvalohta vielä siihen päälle.

 

Peitä voileipäkakku tuorekelemulla ja nosta jääkaappiin 
tekkeytymään seuraavaan päivään saakka.

Pinnalle levitellään maidolla ohennettua tuorejuustoa.Ite koristelin esimerkiksi jäävuorisalaatilla, kylmäsavulohella, juustoraasteella ja punasipulilla.  
Ja eiku syömään!
 

 

Kevätväsymystä

En ole jaksanu päivittää tänne mittää pitkään aikaan. Aika on ollu kortilla tai ainaki on tuntunut siltä. Olen yrittäny hoitaa pakolliset hommat ja illat onki sitten menny töitten jälkeen makoillessa. Ei ehkä kuitenkaa kevätmasennusta mutta kevätväsymystä kylläki. 

Kevätloma meni tänne huhtikuulle. Seki on ohi, mutta sain irrottaa otteen työstä ja kävin tyttäreni luona vierailulla. Ulkoilin janautin luonnosta loman aikana. Lisäksi nautiskelin hyvästä ruuasta parin punaviinilasillisen kera. 

Kaikesta tästä johtuen heräsin tässä siihen, että housun liitingit ahistavat ja maha röllöttää ihanasti sieltä ahtaasta vyötäröstä. Puntarille siis- kilo per kuukausi :O ja ihan huomaamatta!!

Nyt terveellisempää ruokailua taas kehiin, onneksi liikun sen kolme-neljä tuntia viikossa, eli liikuntaa en aijo lisätä. On käyny ahkerasti kuntosalilla ja nyt pitäis osa kuntosalista korvata reipaalla kävelyllä- kun ei oo enää liukastumisvaaraa. Näihin luppaan palata myöhemmin ja kertoa miten mun kävi. Uudet housut vai.. ja millä keinoilla :)

...mutta ihanaa kevättä ja toivottavasti pian on kesä ja lämmintä!!

Hiihtoladun varrella

Soli sitte tämän vuojen kolmas hiihtoreissu. Viime vuonna pääsin samaan määrään, ja kilometrit ei kyllä päätä huimaa mutta tännäänki olin melkein tunnin reissulla. Enkä kaatunut, vaikka vaapuin ja suksikin haukkas alamäen mutkassa lumivallin puolelle. Hyvä minä. Olen pysynyt sokerittomallajaliikuntaaki olen saanut ihan mukavasti.

Nyt olen ottanu osviittaa joululahjaksi saamastani syke-ja aktiivisuusrannekkeesta. Ei oo helppo saaha noita liikuntatuokioita täyteen. En aijo olla orjallisesti tuota aparaattia noudattava, mutta jos sais paremmin perseen irti penkistä. Eli ihan kannustmena piän tuota laitetta.

Hiihtokausi avattu

Kävin tänään testaamaassa mieheni voitelemat sukset.

 Rauhallisesti ja epävarmasti aloitin, mutta tasapainoa 

löytyi jo loppumetreillä ihan mukavasti. Ihan perinteisellä vaan.

 En rohjennut kuitenkaa hiihellä kuin puoli tuntia etten ihan kippeeksi tulisi.  

Hiihtäminen oli minulle lapsuudessa tuskaa, 

sillä olin huono hiihtäjä ja opettajani hiihdätti kaikki liikuntatunnit talvella! Sekään ei riittänyt, 

vaan pisteen sai myös välitunnilla hiihtämisestä..nopeimmilla oli mahdollisuus kahteen pisteeseenkun ehtivät kiertää lenkin kaksi kertaa, ja met hittaammat saimme vain sen yhen pisteen/ välitunti. Perjantaisin sitten käytiin läpi pisteet ja 

hännillähän sitä aina oltiin.. :(

Viime talvena sitten kaivoin mieheni sukset ja 

kävin peräti kolmesti hiihtämässä! 

Eikäse tuntunu ees  pahalta.

 Jospas se tästä sitten lähtis luistamaan..

Liikuntaa-kyllä :), pullaa-kyllä :(

Olen nyt syksyn liikkunut enemmän,jopa niin,

 että lihakset ovat olleet välillä tosi kippeenä- viimeviikon

 RVP- jumpassa tein tosissani ja kyljetki kippeysivät niin, 

etten sänkyyn pitkäkseni meinannu päästä :)

Noh, sehän oli tervettä kipua.

Mutta paino ei laske ja syynki tiijän. Mutta miten siihen saias tehtyä muutoksen? Tykkään syyvä kaikkea hyvää ja ihan liikaa. 

En päivittäin mutta viikottain pari- kolmekki kertaa.

 Lähinnä pullaa ja karkkia. Syön säännöllisesti 5-6 kertaa päivässä ja terveellisesti. Muutenhan tämä olis vähä niinku sama,

 kun ylipainoa ei oo ku se nelisen kiloa, mutta verenpaine kärkkyy vähän liian korkealla, kolesterooli on korkea ja siihen on lääkitys :( ja ei se tuo fibro tykkää hiilihytraatti hötöstä. 

Oon sitte myös kippeempi ja ärtysempi ja se tuo kotioloihoin turhaa kitkaa. Ei onneksi mitään pahempaa, mutta turhaa kuitenki. 

Sinkkiäki oon syöny ja juonu vettä lutra tolokulla.

Toinen treeniviikko kesätauon jälkeen

Vähä tuo Viivi niinku minä koko kesän...

 

Pakko oli kiskasta ittesä ja tehä äkkilähtö töitten jälkeen kuntosalille. Suunnittelin tämän jo eilen valamiiksi ja tsemppasin itteni. Pakkasin laukun valamiiksi. Töitten jäläkeen kipasin kiireesti salille ja siellä oli pari lukiolaistyttöä, kattovat varmaan, että mitähän tuo täti tänne. Ei vaitiskaa, eivät varmaanaan aatelleet niin, vaan: "Ompas kiva kun tänne eksyy muitakin"

No, joka tappauksessa hyppäsin juoksumatolle ja aloin hölökytellä mahollisimman rauhallisesti, sillä edellisestä lönkyttelystä on aikaa. Takkailin matkantekoa sykemittarista, jonka olin kietonut ympärilleni puhuhuoneessa. Alakumatkasta pohkeet olivat tönkit mutta päätin, etten periksi anna. Puoli tuntia sitten siinä vierähti ihan kivasti. Pohkeetkin sulivat ensimmäisten minnuuttien aikana.

Alako ovesta lappamaan kansalaisopiston kuntosaliporukkaa, johon minäkin kuulun ja siinä vierähti tunteroinen kuntosalitreeneissä. Enpäs äkkiseltään muista milloin ois noin hiki valunu! Ja olin tyytyväinen ihteeni sillä olen aloittanut laiskan kesän jäläkeen hyvin tuon liikkumisen suhteen. Viimeviikolla oli neljä tuntia liikuntaa ja tälle viikolle olen suunnitellu saman verran. Minun pittää suunnitellä kalenteriin valmiiksi mitä aijon tehä, muuten en tee mittää. Kun sais tässäkunnon vielä vähän kasvamaan ja muutaman kilon pois niin tyytyväinen oisin.

Vuojen aikana olen lihaskuntoani parantanu roimasti, kävelytesti oli vuosi sitte alle keskirason ja nyt oli reippaasti siinä keskitasolla. Keskiropan teenaus on ykkösenä; vatsa-ja selekälihakset pittää saaha kuntoon kun tuo selän rappeuman kanssa en muuten pärjää. Vuojen aikana selän kivut vähentyny kovasti. Vattaläskejä vois lähteä muutaman sentin eestä.

Kuntoilua ja terveellisempää elämää

Tässä taannoin kävelin naapurikaupungissa ja puistossa oli joku saanu joko äkkilähöt tai paremmat kengät ;) vai mitä lie :)

Joka tappauksessa kesäaikana herkuttelu lissääntyny ja liikkuminen vähentyny. Huolettaa, mitähän puntari näyttää, saatikka kolesteroliarvot ja verenpaine. Nämä kun sain aisoihin paremmilla elämänarvoilla, jotka tarkoittavat tapauksessani liikuntaa ja terveellisempää, kohtuullista syömistä. Selekäki on alakanu juonittelemaan, rappeuma ei tykkääselekälihaksista, jotka eivät tue rankaa riittävästi. 

Minä jatkan siitä mihin ennen kesälomia jäin. Tänään kuntosalille ja pullat saavat jäädä pussiin. Nyt kun vetäsen kaurapuuroa mustikoilla ja lounaaksi kanasalaattia ja kyytipoijaksi palajon vettä, eiköhän se ala siitä sujumaan!!. Pullat ja herkut aijon nauttia viikonloppuisin tai juhlapäivinä, sillä sen verran oon perso, etten niitä kokonaan aijokkaan heittää ruokavaliostani pois.

Tules-kuntoutuksessa

Olin pari viikkoa sitten kokonaisen viikon tules-kuntoutuksessa. Oli kolmasja viimeinen jakso, jonka jaksoin kunniala reippasti ja sitte sippasin ihan täyvellisesti. Enkä ole sitte jaksanut tännekkään mitään olla laittamassa. Väsymys vaivaa yhä- oonkohan menny ylikuntoon ;)

Leikki leikkinä, mutta vuojen kuntoutus sattui minun kohalla nappiin ajotuksellaan. On sohvapottu alakanu liikkumaan ja ihan kunnolla, verrattuna aikasempaan viiteenkymmeneen vuoteen. Oon yrittäny syyväkki vähän terveellisemmin, lisänny välipaloja ja vähentänyt sitä toppakahvien määrää. Eli oon litkinyt pelekkää kahavia. Eihän se kaksista oo, mutta kait se on joskus pakko aatella omaa hyvinointiaki. Nyt vuojessa paino on puonnu neljä kiloa, vyötärö kaventunu kaheksan senttiä ja mieliala korkeampi ja kivut vähempänä. Kaikkiahan ei oo kaunneet kun selekä on rappeunu ja kulumia on siellä sun täällä. Fibromyalgiaki kehtaa aina näin koleilla ilimoilla vaivata. Reppii, niinu enenvanhaan vanhat ihmiset sanovat. 

Tuosta nykysestä väsymyksestä syytän kyllä kilpirauhastani, pitäis käyvä kokeissa, mitä siellä näkkyy. Luulen että lääkitys ei oo kohillaan.